Verkkokamera ja Suomen laki

Suomessa ei ole yhtenäistä lakia säätelemään kameravalvontaa. Kameravalvontaa koskevat lait perustuvat Suomessa henkilötietolakiin sekä salakatselusäännökseen, joka löytyy rikoslain 24. luvusta. Henkilötietolaki tulee voimaan, jos kuvattava henkilö on kuvasta tunnistettavissa. Täytyy muistaa, että tallentava ja ei tallentava videovalvonta ovat eri asioita. Tallentavaan valvontaan vaikuttaa useampi laki sekä sen harjoittamiseen tarvitaan aina järkevä syy.

 

Jos valvontaa suoritetaan tallentavalla kameravalvonnalla, on rekisterin pitäjän eli kuvauksesta vastaavan yrityksen tai henkilön ilmoitettava valvontapiiriin tuleville henkilöille valvonnasta ja siitä että valvonta on tallentavaa. Rekisterinpitäjä vastaa tallennematriaalin oikeanlaisesta käytöstä ja hävittämisestä. Kaikkien nähtävillä on oltava rekisterinpitäjän rekisteriseloste, josta ilmenee rekisterinpitäjän yhteystiedot, henkilötietojen käsittelyn tarkoitus, kuvaus rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä, mihin tietoja luovutetaan sekä kuvausrekisterin suojauksen periaatteista.

 

Kameran sijainnilla tai tarkkailun suorittamispaikalla ei ole merkitystä vaan sillä mitä kuvataan. Yksityisen tai julkisen kotirauhan piirissä luvallisesti oleskelevan luvaton kuvaaminen teknisellä laitteella on salakatselusäännöksen mukaan kiellettyä. Rangaistavaan tekoon syyllistyy kameraa käyttävä henkilö.

 

Salakatselussa ja oikeudettoman kuvaamisen kohteena on oltava aina ihminen. Rakennuksien, eläimien tai kasvien kuvaaminen ei ole salakatseluna rangaistavaa. Eli on täysin sallittua kuvata oman kissan touhuja kotona. Tästä ei tarvitse ilmoittaa tai kysyä lupaa, jos asunnossa ei asu muita ihmisiä, mutta muille mahdollisille asunnon asukkaille on ilmoitettava kameravalvonnasta ja saatava heidän suostumus.

 

Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten, on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.

(rikoslaki 24. luku § 6)

 

Paikkoihin, joihin yleisöllä on vapaa pääsy, luetaan julkisiksi paikoiksi, eikä näillä alueilla mahdollisesta videovalvonnasta tarvitse ilmoittaa vaan sen voi suorittaa salaa ja salakatselusäännökset eivät koske näitä paikkoja. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi katu, aitaamaton piha, puisto, pankkisali, myymälä, muu liikehuoneisto, ravintola, hotellin vastaanottotila, viraston asiakaspalvelutila, sairaalan vastaanotto ja vierailutilat. Myös virastorakennuksen tai tehdasalueen aitaamaton piha on vapaasti kuvattavissa mitään ilmoittamatta vain jos yleisöllä on pihaan vapaa pääsy. Poikkeuksia ovat selvästi intiimit tilat, kuten käymälät, pukuhuoneet ja sovituskopit. Näissä tiloissa kuvaaminen on ehdottomasti kiellety.

 

Kotona kuvaaminen on sallittua vain jos kaikki taloudessa asuvat henkilöt ovat tietoisia ja antanut suostumuksen kameravalvontaan. Kotirauhan piiriin kuuluu asunnot, muut asumiseen tarkoitetut tilat, asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat, kellari- ja ullakkotilojen käytävät kerrostaloissa, pyöräsuojat ja tekniset tilat. Luvaton kuvaaminen on kotirauhan rikkomista, joka on rangaistava teko. Esimerkiksi mies ei saa kuvata vaimoaan tai lapsiaan kotona ilman heidän suostumusta vaikka mies omistaisi asunnon. Tässäkään tilanteessa kameran sijainilla tai omistajalla ei ole merkitystä vaan sillä, että mitä kuvataan.

 

1.10.2004 uusi työelämän tietosuojalaki tuli voimman. Laki täydentää henkilötietolakia. Laista löytyy nyt myös kameravalvontaa koskevat säännökset.

 

Työnantajalla on oikeus käyttää kameravalvontaa työtiloissa, jos valvonnan tarkoituksena on varmistaa työntekijän turvallisuus, omaisuuden suojaaminen, tuotantoprosessien asianmukaisen toiminnan valvonta tai vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäiseminen tai selvittäminen. Kiellettyä kuitenkin on valvoa tiettyä tai tiettyjä työntekijöitä, heidän pukuhuone-, WC- ja henkilöstötiloja sekä työntekijöiden henkilökohtaiseen käyttöön osoitettua työhuonetta. Työpaikalla tapahtuvasta videovalvonnasta on ilmoitettava jokaiselle valvontapiirissä työskentelevälle valvonnan ajankohta, mikä on valvonnan tarkoitus, mihin tallenteita käytetään ja missä kamerat sijaitsevat.

 

Kuvaaminen voi olla jatkuvaa videokuvaa tai valokuvamaista tietyn hetken tallentamista. Henkilön kuvaamien ilman hänen suostumusta kotirauhan suojaamalla alueella on aina rangaistava teko.